Kokemuksia uskosta ja seurakunnasta

Pelko, häpeä, epävarmuus. Nuo kolme asiaa leimasivat entistä elämääni. Vaikka asiat päällisin puolin olivatkin ihan hyvin, olin sisimmässäni aina levoton ja toivoton, sillä elämästäni tuntui puuttuvan jotakin oleellista. Tultuani uskoon Jeesus on todella muuttanut elämäni. Murehtiminen ja levottomuus ovat väistyneet toivon ja sisäisen rauhan tieltä. Olen saanut kokea todellista vapautta ja iloa, joka säilyy olosuhteista huolimatta. Huoli huomisesta on vaihtunut täyteen luottamukseen Jumalan rakkautta ja huolenpitoa kohtaan. Heti uskonelämäni alkumetreillä Jumala johdatti minut Katukappeliin, jonka olen alusta asti kokenut hengelliseksi kodikseni. Seurakuntamme jäsenet ovat keskenään kuin perhe – ihmiset huolehtivat ja välittävät toisistaan aidosti. Seurakunnan keskellä saa olla hyväksytty omana itsenään ja käyttää lahjojaan toisten palvelemiseen. Ylistämistä ja ylistysmusiikkia rakastavana ihmisenä iloitsen suuresti myös siitä, että Katukappelissa on voimakasta ylistystä, ja seurakunnassamme annetaan sille tilaa.

Aleksandra

Katukappeli-seurakunta on tullut minulle rakkaaksi ja tärkeäksi viime vuosien aikana. Seurakunnan keskellä olen kokenut kuuluvani osaksi elävää yhteisöä, ja olen saanut monia uusia ystäviä. Yhdessä ylistäminen on vapauttanut minua ja täyttänyt suuni kiitoksella. Seurakunnassa saan kuulla elävää Sanaa ja rukousta.
Uskoni on saanut kasvaa ja se on tuonut luottamusta arkeen.

Riitta-Liisa

This entry was posted in Miscellaneous. Bookmark the permalink.

Comments are closed.